Sosiaalisen median varjopuolet

Viimeaikoina sosiaalisen median hypetyksen lisäksi on puitu paljon sen haittoja. Viimeisen vuoden ajalta löytyy järjetön määrä artikkeleita ja muita julkaisuja sosiaalisen median huonoimmista puolista.

Sosiaalinen media voi nimittäin pilata parisuhteen


Kuva

Pettäminen on sosiaalisessa mediassa helppoa, sillä myös sosiaalisessa mediassa on vaivatonta käydä yksityisiä keskusteluja. Viestittely toisen kanssa on myös yksityisempää kuin ennen, sillä kaikki tapahtuu usein useamman salasanan takana. Ennen oli tekstiviestit, jotka olivat helposti mustasukkaisen kumppanin luettavissa. Kiinnijääminen oli ehkä myös ennen helpompaa. Jatkuva tekstiviestin lähettely helposti herättää epäilykset, mutta miten on nyt, kun kaikki ovat muutenkin koko ajan nenä kiinni puhelimessaan?

Myös julkinen toiminta sosiaalisessa mediassa voi johtaa isoihin riitoihin. Ex-kumppaneiden kanssa kommunikointi, muiden kuumista kuvista tykkäily ja jonkun tietyn henkilön jatkuva lähestyminen herättävät varmasti epämiellyttäviä tuntemuksia.

Yhä useammin myös Feissarimokissa julkaistaan pariskuntien julkisia riitoja ja erojen syitä. Ei mikään ihme, jos parisuhde katkeaa, kun edes riitoja ei käydä enää kasvotusten.

Riitoja useammin sosiaalisessa mediassa jaetaan kuitenkin positiivisia asioita.

Romanttinen leffailta kullan kanssa ♥
Rakkaan kanssa rantakävelyllä ♥
Ihana mies toi aamiaisen sänkyyn ♥

Todellinen läsnäolo jää usein toiseksi. Tämäntyyliset tilapäivitykset toki ovat varmasti tosia, mutta miksi kaikki pitää jakaa sosiaalisessa mediassa sen sijaan, että nauttisi oikeasti toisen seurasta?

Voice.fi:n julkaisemassa jutussa käsitellään parisuhteen kariutumista, mutta myös ystävyyssuhteet saattavat helposti kärsiä sosiaalisen median käytöstä. Onko mitään ärsyttävämpää kuin istua kahvilla ystävän kanssa, joka mieluummin naureskelee jonkun toisen kanssa Whatsappissa, kuin yrittäisi keskustella kanssasi?

Facebookissa myös tapahtumakutsut voivat herättää närkästystä. Kun joku jätetään kutsumatta tapahtumaan, on se jo kova pala. Jälkeenpäin postatut kuvat ja tilapäivitykset siitä kuinka kivaa oli, aiheuttavat vielä pahempaa ulkopuolisuuden tunnetta.

Eikä lapsia voi valvoa sosiaalisessa mediassa


Kuva

Iltasanomat jakoi alkukuusta Parentingin listaamat keinot, joilla lapsen sosiaalisen median käyttöä voi seurata. Vinkkeinä kehotetaan esimerkiksi sijoittamaan tietokone keskeiselle paikalle ja rajoittamaan puhelimen käyttöä. Lasta tulee ohjeiden mukaan kehottaa välttämään kyselyitä ja kilpailuja, opettaa nettimaineesta ja netin vaaroista sekä toimia itse esimerkkinä lapselle. Lapsen jakamia kuvia tulee myös seurata.

Ihan toimivia keinoja sinänsä, mutta on hyvä kuitenkin tiedostaa, että lapset ovat aina fiksumpia tällaisissa asioissa kuin vanhemmat. Sugata Mitran Hole in the Wall projektissa vuonna 1999 slummissa eläneet lapset, jotka eivät koskaan olleet koskaan kuulleetkaan tietokoneesta oppivat käyttämään sellaista kahdessa viikossa. Puutteellisesta luku- kirjoitus- ja kielitaidosta huolimatta he oppivat siirtämään dokumenttejä, kopioimaan, käyttämään piirrystusohjelmaan ja selaamaan nettiä.

Jos lapsi oppii käyttämään tietokonetta ennätysnopeasti tietämättä edes mikä se on, kuvittele diginatiivin lapsen kykyjä. Monet nykyajan lapset ovat sosiaalisessa mediassa jo ennen syntymäänsä ultraäänikuvien muodossa.

Siinä missä vanhemmat käyttävät Facebookia, Twiittaavat ja postaavat kuvia Instagramiin, lapsella saattaa olla ladattuna puhelimeensa sovelluksia, joista vanhemmat eivät ikinä ole kuulleetkaan. Yritäpä siinä sitten valvoa tällaisten sovellusten käyttöä. Kieltämällä tiettyjen sovellusten käytön tai sosiaalisen median käytön kokonaan lapsi saattaa jäädä ulkopuoliseksi.

Sosiaalisen median käytön valvominen on myös käytännössä mahdotonta, sillä kuvien ja tilapäivityksien näkyvyyttä saa rajattua, vaikka lapsi hyväksyisikin vanhemman kaveripyynnön. Lapset ovat neroja salaamaan asioita vanhemmiltaan, vaikka vanhemmat kuinka väittäisivät tietävänsä lastensa jokaisen liikkeen.

Paras tapa onkin ehkä vain luottaa lapseen. Kasvattaa lapsi digiaikaan ja luottaa siihen, että lapsi osaa isompana käyttäytyä netissä asiallisesti ja tuntee netin vaarat. Kieltäminen ja rajoittaminen on nimittäin melko tekopyhää vanhemmilta, jotka ovat itsekin tavanneet Tinderissä.

Julkaisuja sosiaalisen median käytön valvonnasta riittää, mutta ne ovat useimmiten irrotettu omaksi alamaailmakseen. On hyvä muistaa, että oikeat kokemukset, oikeat ystävät, oikea tuki ja turva ovat kuitenkin tärkeitä seikkoja, joita ilman lapset ja nuoret usein pakenevat virtuaaliseen maailmaan.

Kiusaamista on ollut ja tulee olemaan aina. Siihen on yhtä vaikea puuttua sekä oikeassa elämässä että netissä, jos kiusaaminen salataan aikuisilta. Netissä liikkuu kaikenlaista kulkijaa, mutta niin liikkuu kadullakin. Kumpikaan maailma ei ole vaarallisempi kuin toinen.

Jokainen varmasti muistaa lapsuudestaan kauhutarinoita karkkia tarjoavista sedistä. Myös netin käytöstä voi kertoa kauhutarinoita. Jos lapsi on tarpeeksi fiksu olemaan hyppäämättä namusedän autoon, on hän varmasti tarpeeksi fiksu hylkäämään tuntemattoman ihmisen kaveripyynnön tai muun lähestymisyrityksen.

Kysymys ehkä kuuluukin, osaavatko vanhemmat varoittaa netin ja somen vaaroista?

Liiketilatkin ammottavat tyhjyyttään


Kuva

Myös yritykselle räjähtänyt sosiaalisen median käyttö voi olla haastavaa. Yrityksellä on oltava profiili ainakin Facebookissa ollakseen uskottava. Yritys ei enää tavoita asiakasta, asiakas tavoittaa yrityksen ja asenne sosiaalista mediaa kohtaan on oltava oikea. On oltava läsnä siellä, missä asiakkaat ovat ja nykyään tämä paikka on sosiaalinen media. Siellä on osallistuttava keskusteluihin, tarjottava kiinnostavaa sisältöä ja palveluita sekä saavuttaa käyttäjien luottamus. Sosiaaliseen mediaan ei tule vain mennä, vaan siellä on oltava läsnä ja osallistuttava. Muitakin samankaltaisa ohjeistuksia on netti pullollaan.

Miten käy Timo Tuomen kaltaisten autokauppiaiden ja muiden myyjien, jotka ovat loistavia siinä mitä tekevät, mutta joiden bisneksen netti ja sosiaalinen media pilaavat? Miten käy yritysten, jotka eivät osaa käyttää palveluita tai ylipäätään eivät halua nettiin? Viimeaikoina Stockmann ja Kesko ovat esimerkiksi joutuneet kohtaamaan kylmän faktan: kaikki asiakkaat ovat netissä.

Matkailualalla ilmiöön törmää usein. Matkat suunnitellaan TripAdvisorin vinkkien perusteella ja lennot, junat, bussit ja hotellit varataan verkossa. Lähtöselvitys tehdään netissä tai automaatilla ja asiakaspalveluun soitetaan vain siinä tapauksessa, jos joku muutos ei onnistu netistä käsin. Arvostelut käytetyistä palveluista jaetaan somessa ja peukkuja jaetaan vain parhaille. Kohteessa kuljetaan karttasovellus kädessä ja nähtävyydet katsotaan kännykkäkameran läpi.

Tämä on nykyaikaa. Huonosti käy niille, jotka ovat vasta heränneet ilmiöön. Vielä huonommin käy niille, jotka eivät ilmiön olemassaoloa edes tiedosta.

Vai käykö?

Autokauppias Timo Tuomella on toive, jonka hän uskoo vielä toteutuvan. Hän toivoo että netti räjähtää. Nyt –liitteen verkkojulkaisussa hän toteaa seuraavasti:

”Eikö ne yritä koko ajan kaataa sitä? Minä toivon, että kaatuisi koko netti. Ja kyllä ne joku päivä kaataakin sen netin. Ne tosiaan kaataa sen. Odotan sitä päivää. Toivon, että näen sen. Silloin kelpaa taas käteinen raha.”

Ja lopulta sosiaalinen media tekee meistä kaikista onnettomia


Kuva

Herätyskellon sammutettuasi saatat makoilla sängyssä vielä useamman tovin lukien sähköposteja, facebookin top storiesin ja uudet Twiitit.

Työmatkalla viihdytät ehkä itseäsi YouTube-videoilla, jakamalla kahvikuppiselfien Instagramissa tai lukemalla Facebookin newsfeedistä löytämiäsi mielenkiintoisia nettilehtiartikkeleita. Töissäkin vastailet Sosiaaliseen mediaan – tosin yrityksesi nimissä.

Päivän aikana viestittelet kavereille Whatsappin avulla, vähintään muutamalla emojilla jos mitään asiaa ei satu olemaan. Vahvistat pari tapahtumakutsua viikonlopulle. Sinkkuna saatat tinderöidä itsellesi seuraa näihin tapahtumiin.

Hyväksyt Facebookissa kaveripyynnön lapsuudenystävältä, jota et ole nähnyt vuosikymmeniin. Muutamassa minuutissa tiedät miten elämä on häntä kohdellut. Vaimo löytyy ja kaksi lasta. Vaikka tiedät jo, kysyt silti hänen kuulumisensa chatissa. Mietitte kuinka kiva olisi nähdä pitkästä aikaa ja sovitte näkevänne pian. Molemmat kuitenkin tietävät, että yhteydenpito jäi tähän yhteen kertaan satunnaisia tykkäyksiä lukuun ottamatta. Samalla kuitenkin sovit chatissa lähimpien ystävien kanssa suunnitelmia seuraaville viikoille.

Kauppaankin pitäisi mennä, mutta mitä sitä söisi tänään? Etsit mielenkiintoisen reseptin suosikkiblogistasi. Kehut reseptiä blogiin ja jaat sen ystävillesi. Onnistuneesta tuotoksesta täytyy tietysti myös ottaa kuva ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Hymyilet, kun kuvasi saa kymmenen tykkäystä alle viidessä minuutissa.

Illalla on viimein aikaa rauhoittua ja selailla Tumbrl ja Pinterest. Asetat herätyksen seuraavaksi aamuksi. Tajuat, että olet elänyt kokonaisen päivän puhumatta oikeasti kenellekään.



Emma ja Sanni