Olen aika pitkälti samaa mieltä asioista Emman kanssa, mutta tässä silti vielä oma itsearviointini ja pohdintaa kurssista ja sen sisällöstä.
Kolme postausta viikossa on todellakin paljon. Opin blogin myötä olemaan rennompi sosiaalisessa mediassa, mutta ei postauksia silti saanut nopeasti kirjoitettua vaan tekstit vaativat paljon keskittymistä. En vieläkään täysin ymmärrä niin sanottua blogin ihanteellista rakennetta: paljonko kannattaa kirjoittaa, millä saadaan lukijat enemmän aktiivisiksi ja kiinnostuneiksi ja miten tulisi kirjoittaa. Sen opin, että kuvat ovat tärkeä osa blogeja! Jos näin pitkiä tekstejä, niin kiinnostus äkkiä lopahti, kun taas kuvilla varustetut postaukset tuntuivat heti paljon kiinnostavimmilta ennen kuin olin edes aloittanut lukemista.
Kommentoinnit olivat vähäisiä ja aluksi se oli hankalaa myös itselleni. Ehkä sitä voisi kehittää tulevaisuudessa? Esimerkiksi niin, että yhtenä viikkona keskityttäisiin pääosin muiden blogien kommentointiin eikä niinkään omiin postauksiin.
Minulla ei ole niin paljon kokemusta erilaisista sovelluksista kuin Emmalla, mutta esimerkiksi Youtubeen olen syventynyt eri tavalla kurssin aikana ja aion jatkaa tutustumista tulevaisuudessa. Instagramista pidän ja käytänkin sitä päivittäin. Edellämainitut Facebookin lisäksi ovat sovelluksia, joita tällä hetkellä käytän aktiivisesti.
Olen tyytyväinen siihen, kuinka paljon sain tietoa täysin uusista sovelluksista ja siitä, miten niitä voi hyödyntää työelämässä. Olen kesäksi menossa työpaikkaan, jossa uskon voivani hyödyntää tätä oppia.
Toivoisin, että nuorten keskuudessa sosiaalinen media ei olisi niin suuressa roolissa, kuin mitä se on tällä hetkellä. Nuorten pitäisi tutustua enemmän toisiinsa koulussa ja kaveriporukoissa toisin kuin sosiaalisessa mediassa. Tämä voi helposti luoda nuorille vääriä mielikuvia internetin käytöstä ja myös toisista ihmisistä. Internetissä kuitenkin tieto leviää todella nopeasti ja se on erittäin koukuttava, joten tähän tuskin tulee muutoksia lähiaikoina.
Haluan kiittää opettajiamme kurssin järjestämisestä ja opin tarjoamisesta!
Same in english:
Here is my self-evaluation about the course. Pretty much I have the same thoughts that Emma has.
Three posts per one week is quite much. I learned a lot with the course but still I don’t understand what is proper way to write texts: how much to write, how to get readers more interested and more active. The most important thing I noticed was how big meaning pictures have on the blogs! Immidiately when I was reading other blogs I got more excited of those that had pictures included – before I even read the texts.
Making a comment was hard at first and people didn’t comment others blogs as much as I would thought of.
I wish that youngsters didn’t use so much internet and social media. More important is to get to know people face-to-face than via internet and different applications. In the internet information moves so fast and it’s scary how addictive it can be.
I want to thank our teachers for this course and for giving us all this help and information!
04/05/2015
30/04/2015
29/04/2015
Emman itsearviointi ja pohdintaa kurssista
Kurssi lähenee loppuaan ja on aika itsearvoinneille. Luvassa myös pohdintaa kurssista kokonaisuudessaan.
BLOGIT
Kolme postausta viikossa on paljon. Olen todella tarkka kirjoittamisen suhteen. Kaikki koulutehtävät vievät minulta aina pienen ikuisuuden ja tuplasti tarkempi olen silloin, kun tekstini on julkista ja muidenkin kuin opettajien nähtävillä. Kolme postausta viikossa olisi ollut minulle kokopäivätyö.
Seurasin kurssin ajan aktiivisesti muiden blogeja. Suosikkiblogeiksi tietysti nousivat sellaiset, joiden kirjoittajat olivat aktiivisia, joiden postaukset oli kirjoitettu ovelasti ja hyvällä kielellä.
Olen hieman pettynyt kommentointiin, olisin toivonut enemmän keskustelua sekä omassa että muiden blogeissa. Täytyy kyllä myöntää, etten itsekään ollut kovin aktiivinen kommentoija ja vasta loppua kohden innostuin jakamaan omia mielipiteitäni. Opettajat olivat kuitenkin erittäin aktiivisia ja yrittivät herättää keskustelua kysymyksillä kommenttiboksissa.
Blogi on todella mielenkiintoinen tapa toteuttaa kurssi. Kunpa useammallakin kurssilla olisi pidetty oppismispäiväkirjaa blogin avulla. Jos muillakin kursseilla olisi blogia käytetty, olisi ehkä tälle kurssille ollut jo jonkinlainen pohja ja postaustahti olisi ehkä ollut parempi.
Aion ehdottomasti jatkaa bloggausta myös tulevaisuudessa ja toivon, että löydän paljon uusia blogituttavuuksia.
SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ
Uusi mielenkiintoisin sovellus on ehdottomasti Vine, josta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Joonasleht-blogista. Toistaiseksi olen käyttänyt sovellusta vain muiden videopätkien katseluun, mutta otan tämän ehdottomasti käyttöön myös omien julkaisujen tuotokseen.
Tavoitteenani oli myös pohtia sovellusten käyttöä yritysnäkökulmasta ja tämä sopii mielestäni loistavasti yrityksille. Kuuden sekunnin videot eivät katsojaltaan juuri keskittymistä vaadi, eli oiva tapa herättää mielenkiinto ja saada lisää seuraajia. Twitteryhteys on myös loistava.
Pinterestiin rakastuin kurssin aikana uudelleen, kun You are what you share –blogissa julkaistiin sen esittely. Onhan minulla jo jonkin aikaa profiili palvelussa ollut, mutta koko pinnaaminen oli jäänyt unholaan. Inspiraatiota mm. roskattomaan elämään, vegaaniruokavalioon, sisustusratkaisuihin olen kerännyt jo jonkin verran profiiliini.
Suurimat sovelluspettymykset ovat Instagram ja Twitter. Vaikka useammassa blogissa Twitteriä on kehuttu, en ole mitenkään päässyt siihen sisälle. Instagram on myös mielestäni tylsä ja sieltä on todella vaikea hakea mielenkiintoista sisältöä. Molemmissa minulla on siis profiili ja olen kurssin aikana yrittänyt kovasti innostua näistä sovelluksista. Nämä ovat kuitenkin molemmat yritysnäkökulmasta erittäin tärkeitä sovelluksia, joten jatkan tutustumista näihin myös kurssin jälkeen. Ehkäpä vielä jonain päivänä löydän sen jujun, mikä näissä muita miellyttää.
Tavoitteenani oli tutustua tarkemmin YouTuben käyttöön muutenkin kuin vlogien ja tubesarjojen katselun muodossa, mutta yllättäen innostuinkin enemmän Vimeosta sovellusesittelymme jälkeen. Jatkan edelleen YouTuben käyttöä, sillä sieltä löytyy parhaat vlogit ja sarjat, mutta kohdevideoita ja muuta inspiraatiota etsin jatkossa Vimeosta.
Olen ehdottomasti päätynyt siihen tulokseen, että pidän enemmän liikkuvasta kuvasta, kuin valokuvista ja tekstistä sosiaalisessa mediassa. Ostin juuri uuden kamerankin, enkä malta odottaa, että pääsen editoimaan ja jakamaan hieman laadukkaampaa materiaalia!
TYÖSKENTELYTAVAT
Kirjoitan aina inspiraationi Wordiin tai mustaan inspiraatiokirjaani. Kerään omia ajatuksiani, mielenkiintoisia artikkeleita ja muita julkaisua materiaalipankiksi, josta on helppo kerätä kokoon omia postauksia. Valitettavasti olen kuitenkin niin tarkka julkaisujeni suhteen, että materiaalipankissa on vielä läjäpäin julkaisematonta materiaalia. Blogi kuitenkin pysyy elossa vielä kurssin jälkeenkin, joten ehkäpä vielä tulevaisuudessa saan niistä postattua.
Materiaalia hain lähinnä Googlen avulla. Rajasin hakutulokset viimeisimpiin kuukausiin ja yllätyin, kuinka paljon somesta kirjoitetaan. Mielenkiintoisia aiheita löytyi myös opeblogista. Näistä aiheista tulen varmasti myös jatkossa postaamaan.
Sosiaalisen median parissa työskentely sujuu parhaiten kokeilemalla. Kokeilinkin kaikkia sovelluksia ainakin muutamaan otteeseen. Harmikseni jouduimmekin esittelemään blogissa ehkä vähän liian tunnettuja sovelluksia, sillä minulla on Windows Phone, enkä koe mukavaksi esitellä sovellusta, jota en ole itse päässyt testaamaan.
OIVALLUKSET
Varsinaista uutta tietoa ei kurssin aikana juurikaan kertynyt, mutta uusia näkökulmia muiden postauksista ja jaetuista artikkeleista löytyi runsain määrin.
Tavoitteenamme oli pohtia sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia. Hyvistä puolista ei nyt varsinaisesti mitään uutta näkökulmaa syntynyt, hyvät puolet kun tuntuu olevan niin itsestään selviä. Varjopulista saimme kuitenkin aikaan postauksen.
Suurimpana oivalluksena kuitenkin koen sen, etten itse halua koskaan jäädä koukkuun sosiaaliseen mediaan. Haluan nauttia oikeasta elämästäni, enkä elää vain puhelimen kautta. Vaikka some on tässä ja nyt, yritän itse kaikin voimin taistella seuraavaa ilmiötä vastaan:
Kaikin puolin kurssi on ollut erittäin mielenkiintoinen ja avartanut näkemyksiäni. Tavoitteeni oli päivittää osaamiseni tälle vuosikymmenelle ja vaikka ihan kaikesta en vielä innostunutkaan, suunta on ehdottoman oikea. Olen löytänyt uudenlaista inspiraatiota kirjoittamiseen ja videoihin, ja kurssi on vahvistanut itseluottamustani jakaa omaa materiaalia julkisesti. Haluan tulevaisuudessa toimia matkailumarkkinoinnin ja viestinnän parissa ja olen saanut kurssin aikana kerättyä itselleni paljon arvokasta materiaalia ja tietämystä.
Show/Hide In English
BLOGIT
Kolme postausta viikossa on paljon. Olen todella tarkka kirjoittamisen suhteen. Kaikki koulutehtävät vievät minulta aina pienen ikuisuuden ja tuplasti tarkempi olen silloin, kun tekstini on julkista ja muidenkin kuin opettajien nähtävillä. Kolme postausta viikossa olisi ollut minulle kokopäivätyö.
Seurasin kurssin ajan aktiivisesti muiden blogeja. Suosikkiblogeiksi tietysti nousivat sellaiset, joiden kirjoittajat olivat aktiivisia, joiden postaukset oli kirjoitettu ovelasti ja hyvällä kielellä.
Olen hieman pettynyt kommentointiin, olisin toivonut enemmän keskustelua sekä omassa että muiden blogeissa. Täytyy kyllä myöntää, etten itsekään ollut kovin aktiivinen kommentoija ja vasta loppua kohden innostuin jakamaan omia mielipiteitäni. Opettajat olivat kuitenkin erittäin aktiivisia ja yrittivät herättää keskustelua kysymyksillä kommenttiboksissa.
Blogi on todella mielenkiintoinen tapa toteuttaa kurssi. Kunpa useammallakin kurssilla olisi pidetty oppismispäiväkirjaa blogin avulla. Jos muillakin kursseilla olisi blogia käytetty, olisi ehkä tälle kurssille ollut jo jonkinlainen pohja ja postaustahti olisi ehkä ollut parempi.
Aion ehdottomasti jatkaa bloggausta myös tulevaisuudessa ja toivon, että löydän paljon uusia blogituttavuuksia.
SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ
Uusi mielenkiintoisin sovellus on ehdottomasti Vine, josta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Joonasleht-blogista. Toistaiseksi olen käyttänyt sovellusta vain muiden videopätkien katseluun, mutta otan tämän ehdottomasti käyttöön myös omien julkaisujen tuotokseen.
Tavoitteenani oli myös pohtia sovellusten käyttöä yritysnäkökulmasta ja tämä sopii mielestäni loistavasti yrityksille. Kuuden sekunnin videot eivät katsojaltaan juuri keskittymistä vaadi, eli oiva tapa herättää mielenkiinto ja saada lisää seuraajia. Twitteryhteys on myös loistava.
Pinterestiin rakastuin kurssin aikana uudelleen, kun You are what you share –blogissa julkaistiin sen esittely. Onhan minulla jo jonkin aikaa profiili palvelussa ollut, mutta koko pinnaaminen oli jäänyt unholaan. Inspiraatiota mm. roskattomaan elämään, vegaaniruokavalioon, sisustusratkaisuihin olen kerännyt jo jonkin verran profiiliini.
Suurimat sovelluspettymykset ovat Instagram ja Twitter. Vaikka useammassa blogissa Twitteriä on kehuttu, en ole mitenkään päässyt siihen sisälle. Instagram on myös mielestäni tylsä ja sieltä on todella vaikea hakea mielenkiintoista sisältöä. Molemmissa minulla on siis profiili ja olen kurssin aikana yrittänyt kovasti innostua näistä sovelluksista. Nämä ovat kuitenkin molemmat yritysnäkökulmasta erittäin tärkeitä sovelluksia, joten jatkan tutustumista näihin myös kurssin jälkeen. Ehkäpä vielä jonain päivänä löydän sen jujun, mikä näissä muita miellyttää.
Tavoitteenani oli tutustua tarkemmin YouTuben käyttöön muutenkin kuin vlogien ja tubesarjojen katselun muodossa, mutta yllättäen innostuinkin enemmän Vimeosta sovellusesittelymme jälkeen. Jatkan edelleen YouTuben käyttöä, sillä sieltä löytyy parhaat vlogit ja sarjat, mutta kohdevideoita ja muuta inspiraatiota etsin jatkossa Vimeosta.
Olen ehdottomasti päätynyt siihen tulokseen, että pidän enemmän liikkuvasta kuvasta, kuin valokuvista ja tekstistä sosiaalisessa mediassa. Ostin juuri uuden kamerankin, enkä malta odottaa, että pääsen editoimaan ja jakamaan hieman laadukkaampaa materiaalia!
TYÖSKENTELYTAVAT
Kirjoitan aina inspiraationi Wordiin tai mustaan inspiraatiokirjaani. Kerään omia ajatuksiani, mielenkiintoisia artikkeleita ja muita julkaisua materiaalipankiksi, josta on helppo kerätä kokoon omia postauksia. Valitettavasti olen kuitenkin niin tarkka julkaisujeni suhteen, että materiaalipankissa on vielä läjäpäin julkaisematonta materiaalia. Blogi kuitenkin pysyy elossa vielä kurssin jälkeenkin, joten ehkäpä vielä tulevaisuudessa saan niistä postattua.
Materiaalia hain lähinnä Googlen avulla. Rajasin hakutulokset viimeisimpiin kuukausiin ja yllätyin, kuinka paljon somesta kirjoitetaan. Mielenkiintoisia aiheita löytyi myös opeblogista. Näistä aiheista tulen varmasti myös jatkossa postaamaan.
Sosiaalisen median parissa työskentely sujuu parhaiten kokeilemalla. Kokeilinkin kaikkia sovelluksia ainakin muutamaan otteeseen. Harmikseni jouduimmekin esittelemään blogissa ehkä vähän liian tunnettuja sovelluksia, sillä minulla on Windows Phone, enkä koe mukavaksi esitellä sovellusta, jota en ole itse päässyt testaamaan.
OIVALLUKSET
Varsinaista uutta tietoa ei kurssin aikana juurikaan kertynyt, mutta uusia näkökulmia muiden postauksista ja jaetuista artikkeleista löytyi runsain määrin.
Tavoitteenamme oli pohtia sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia. Hyvistä puolista ei nyt varsinaisesti mitään uutta näkökulmaa syntynyt, hyvät puolet kun tuntuu olevan niin itsestään selviä. Varjopulista saimme kuitenkin aikaan postauksen.
Suurimpana oivalluksena kuitenkin koen sen, etten itse halua koskaan jäädä koukkuun sosiaaliseen mediaan. Haluan nauttia oikeasta elämästäni, enkä elää vain puhelimen kautta. Vaikka some on tässä ja nyt, yritän itse kaikin voimin taistella seuraavaa ilmiötä vastaan:
Kaikin puolin kurssi on ollut erittäin mielenkiintoinen ja avartanut näkemyksiäni. Tavoitteeni oli päivittää osaamiseni tälle vuosikymmenelle ja vaikka ihan kaikesta en vielä innostunutkaan, suunta on ehdottoman oikea. Olen löytänyt uudenlaista inspiraatiota kirjoittamiseen ja videoihin, ja kurssi on vahvistanut itseluottamustani jakaa omaa materiaalia julkisesti. Haluan tulevaisuudessa toimia matkailumarkkinoinnin ja viestinnän parissa ja olen saanut kurssin aikana kerättyä itselleni paljon arvokasta materiaalia ja tietämystä.
Show/Hide In English
27/04/2015
Sosiaalisen median varjopuolet
Viimeaikoina sosiaalisen median hypetyksen lisäksi on puitu paljon sen haittoja. Viimeisen vuoden ajalta löytyy järjetön määrä artikkeleita ja muita julkaisuja sosiaalisen median huonoimmista puolista.
Sosiaalinen media voi nimittäin pilata parisuhteen
Kuva
Pettäminen on sosiaalisessa mediassa helppoa, sillä myös sosiaalisessa mediassa on vaivatonta käydä yksityisiä keskusteluja. Viestittely toisen kanssa on myös yksityisempää kuin ennen, sillä kaikki tapahtuu usein useamman salasanan takana. Ennen oli tekstiviestit, jotka olivat helposti mustasukkaisen kumppanin luettavissa. Kiinnijääminen oli ehkä myös ennen helpompaa. Jatkuva tekstiviestin lähettely helposti herättää epäilykset, mutta miten on nyt, kun kaikki ovat muutenkin koko ajan nenä kiinni puhelimessaan?
Myös julkinen toiminta sosiaalisessa mediassa voi johtaa isoihin riitoihin. Ex-kumppaneiden kanssa kommunikointi, muiden kuumista kuvista tykkäily ja jonkun tietyn henkilön jatkuva lähestyminen herättävät varmasti epämiellyttäviä tuntemuksia.
Yhä useammin myös Feissarimokissa julkaistaan pariskuntien julkisia riitoja ja erojen syitä. Ei mikään ihme, jos parisuhde katkeaa, kun edes riitoja ei käydä enää kasvotusten.
Riitoja useammin sosiaalisessa mediassa jaetaan kuitenkin positiivisia asioita.
Romanttinen leffailta kullan kanssa ♥
Rakkaan kanssa rantakävelyllä ♥
Ihana mies toi aamiaisen sänkyyn ♥
Todellinen läsnäolo jää usein toiseksi. Tämäntyyliset tilapäivitykset toki ovat varmasti tosia, mutta miksi kaikki pitää jakaa sosiaalisessa mediassa sen sijaan, että nauttisi oikeasti toisen seurasta?
Voice.fi:n julkaisemassa jutussa käsitellään parisuhteen kariutumista, mutta myös ystävyyssuhteet saattavat helposti kärsiä sosiaalisen median käytöstä. Onko mitään ärsyttävämpää kuin istua kahvilla ystävän kanssa, joka mieluummin naureskelee jonkun toisen kanssa Whatsappissa, kuin yrittäisi keskustella kanssasi?
Facebookissa myös tapahtumakutsut voivat herättää närkästystä. Kun joku jätetään kutsumatta tapahtumaan, on se jo kova pala. Jälkeenpäin postatut kuvat ja tilapäivitykset siitä kuinka kivaa oli, aiheuttavat vielä pahempaa ulkopuolisuuden tunnetta.
Eikä lapsia voi valvoa sosiaalisessa mediassa
Kuva
Iltasanomat jakoi alkukuusta Parentingin listaamat keinot, joilla lapsen sosiaalisen median käyttöä voi seurata. Vinkkeinä kehotetaan esimerkiksi sijoittamaan tietokone keskeiselle paikalle ja rajoittamaan puhelimen käyttöä. Lasta tulee ohjeiden mukaan kehottaa välttämään kyselyitä ja kilpailuja, opettaa nettimaineesta ja netin vaaroista sekä toimia itse esimerkkinä lapselle. Lapsen jakamia kuvia tulee myös seurata.
Ihan toimivia keinoja sinänsä, mutta on hyvä kuitenkin tiedostaa, että lapset ovat aina fiksumpia tällaisissa asioissa kuin vanhemmat. Sugata Mitran Hole in the Wall projektissa vuonna 1999 slummissa eläneet lapset, jotka eivät koskaan olleet koskaan kuulleetkaan tietokoneesta oppivat käyttämään sellaista kahdessa viikossa. Puutteellisesta luku- kirjoitus- ja kielitaidosta huolimatta he oppivat siirtämään dokumenttejä, kopioimaan, käyttämään piirrystusohjelmaan ja selaamaan nettiä.
Jos lapsi oppii käyttämään tietokonetta ennätysnopeasti tietämättä edes mikä se on, kuvittele diginatiivin lapsen kykyjä. Monet nykyajan lapset ovat sosiaalisessa mediassa jo ennen syntymäänsä ultraäänikuvien muodossa.
Siinä missä vanhemmat käyttävät Facebookia, Twiittaavat ja postaavat kuvia Instagramiin, lapsella saattaa olla ladattuna puhelimeensa sovelluksia, joista vanhemmat eivät ikinä ole kuulleetkaan. Yritäpä siinä sitten valvoa tällaisten sovellusten käyttöä. Kieltämällä tiettyjen sovellusten käytön tai sosiaalisen median käytön kokonaan lapsi saattaa jäädä ulkopuoliseksi.
Sosiaalisen median käytön valvominen on myös käytännössä mahdotonta, sillä kuvien ja tilapäivityksien näkyvyyttä saa rajattua, vaikka lapsi hyväksyisikin vanhemman kaveripyynnön. Lapset ovat neroja salaamaan asioita vanhemmiltaan, vaikka vanhemmat kuinka väittäisivät tietävänsä lastensa jokaisen liikkeen.
Paras tapa onkin ehkä vain luottaa lapseen. Kasvattaa lapsi digiaikaan ja luottaa siihen, että lapsi osaa isompana käyttäytyä netissä asiallisesti ja tuntee netin vaarat. Kieltäminen ja rajoittaminen on nimittäin melko tekopyhää vanhemmilta, jotka ovat itsekin tavanneet Tinderissä.
Julkaisuja sosiaalisen median käytön valvonnasta riittää, mutta ne ovat useimmiten irrotettu omaksi alamaailmakseen. On hyvä muistaa, että oikeat kokemukset, oikeat ystävät, oikea tuki ja turva ovat kuitenkin tärkeitä seikkoja, joita ilman lapset ja nuoret usein pakenevat virtuaaliseen maailmaan.
Kiusaamista on ollut ja tulee olemaan aina. Siihen on yhtä vaikea puuttua sekä oikeassa elämässä että netissä, jos kiusaaminen salataan aikuisilta. Netissä liikkuu kaikenlaista kulkijaa, mutta niin liikkuu kadullakin. Kumpikaan maailma ei ole vaarallisempi kuin toinen.
Jokainen varmasti muistaa lapsuudestaan kauhutarinoita karkkia tarjoavista sedistä. Myös netin käytöstä voi kertoa kauhutarinoita. Jos lapsi on tarpeeksi fiksu olemaan hyppäämättä namusedän autoon, on hän varmasti tarpeeksi fiksu hylkäämään tuntemattoman ihmisen kaveripyynnön tai muun lähestymisyrityksen.
Kysymys ehkä kuuluukin, osaavatko vanhemmat varoittaa netin ja somen vaaroista?
Liiketilatkin ammottavat tyhjyyttään
Kuva
Myös yritykselle räjähtänyt sosiaalisen median käyttö voi olla haastavaa. Yrityksellä on oltava profiili ainakin Facebookissa ollakseen uskottava. Yritys ei enää tavoita asiakasta, asiakas tavoittaa yrityksen ja asenne sosiaalista mediaa kohtaan on oltava oikea. On oltava läsnä siellä, missä asiakkaat ovat ja nykyään tämä paikka on sosiaalinen media. Siellä on osallistuttava keskusteluihin, tarjottava kiinnostavaa sisältöä ja palveluita sekä saavuttaa käyttäjien luottamus. Sosiaaliseen mediaan ei tule vain mennä, vaan siellä on oltava läsnä ja osallistuttava. Muitakin samankaltaisa ohjeistuksia on netti pullollaan.
Miten käy Timo Tuomen kaltaisten autokauppiaiden ja muiden myyjien, jotka ovat loistavia siinä mitä tekevät, mutta joiden bisneksen netti ja sosiaalinen media pilaavat? Miten käy yritysten, jotka eivät osaa käyttää palveluita tai ylipäätään eivät halua nettiin? Viimeaikoina Stockmann ja Kesko ovat esimerkiksi joutuneet kohtaamaan kylmän faktan: kaikki asiakkaat ovat netissä.
Matkailualalla ilmiöön törmää usein. Matkat suunnitellaan TripAdvisorin vinkkien perusteella ja lennot, junat, bussit ja hotellit varataan verkossa. Lähtöselvitys tehdään netissä tai automaatilla ja asiakaspalveluun soitetaan vain siinä tapauksessa, jos joku muutos ei onnistu netistä käsin. Arvostelut käytetyistä palveluista jaetaan somessa ja peukkuja jaetaan vain parhaille. Kohteessa kuljetaan karttasovellus kädessä ja nähtävyydet katsotaan kännykkäkameran läpi.
Tämä on nykyaikaa. Huonosti käy niille, jotka ovat vasta heränneet ilmiöön. Vielä huonommin käy niille, jotka eivät ilmiön olemassaoloa edes tiedosta.
Vai käykö?
Autokauppias Timo Tuomella on toive, jonka hän uskoo vielä toteutuvan. Hän toivoo että netti räjähtää. Nyt –liitteen verkkojulkaisussa hän toteaa seuraavasti:
”Eikö ne yritä koko ajan kaataa sitä? Minä toivon, että kaatuisi koko netti. Ja kyllä ne joku päivä kaataakin sen netin. Ne tosiaan kaataa sen. Odotan sitä päivää. Toivon, että näen sen. Silloin kelpaa taas käteinen raha.”
Ja lopulta sosiaalinen media tekee meistä kaikista onnettomia
Kuva
Herätyskellon sammutettuasi saatat makoilla sängyssä vielä useamman tovin lukien sähköposteja, facebookin top storiesin ja uudet Twiitit.
Työmatkalla viihdytät ehkä itseäsi YouTube-videoilla, jakamalla kahvikuppiselfien Instagramissa tai lukemalla Facebookin newsfeedistä löytämiäsi mielenkiintoisia nettilehtiartikkeleita. Töissäkin vastailet Sosiaaliseen mediaan – tosin yrityksesi nimissä.
Päivän aikana viestittelet kavereille Whatsappin avulla, vähintään muutamalla emojilla jos mitään asiaa ei satu olemaan. Vahvistat pari tapahtumakutsua viikonlopulle. Sinkkuna saatat tinderöidä itsellesi seuraa näihin tapahtumiin.
Hyväksyt Facebookissa kaveripyynnön lapsuudenystävältä, jota et ole nähnyt vuosikymmeniin. Muutamassa minuutissa tiedät miten elämä on häntä kohdellut. Vaimo löytyy ja kaksi lasta. Vaikka tiedät jo, kysyt silti hänen kuulumisensa chatissa. Mietitte kuinka kiva olisi nähdä pitkästä aikaa ja sovitte näkevänne pian. Molemmat kuitenkin tietävät, että yhteydenpito jäi tähän yhteen kertaan satunnaisia tykkäyksiä lukuun ottamatta. Samalla kuitenkin sovit chatissa lähimpien ystävien kanssa suunnitelmia seuraaville viikoille.
Kauppaankin pitäisi mennä, mutta mitä sitä söisi tänään? Etsit mielenkiintoisen reseptin suosikkiblogistasi. Kehut reseptiä blogiin ja jaat sen ystävillesi. Onnistuneesta tuotoksesta täytyy tietysti myös ottaa kuva ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Hymyilet, kun kuvasi saa kymmenen tykkäystä alle viidessä minuutissa.
Illalla on viimein aikaa rauhoittua ja selailla Tumbrl ja Pinterest. Asetat herätyksen seuraavaksi aamuksi. Tajuat, että olet elänyt kokonaisen päivän puhumatta oikeasti kenellekään.
Emma ja Sanni
Sosiaalinen media voi nimittäin pilata parisuhteen
Kuva
Pettäminen on sosiaalisessa mediassa helppoa, sillä myös sosiaalisessa mediassa on vaivatonta käydä yksityisiä keskusteluja. Viestittely toisen kanssa on myös yksityisempää kuin ennen, sillä kaikki tapahtuu usein useamman salasanan takana. Ennen oli tekstiviestit, jotka olivat helposti mustasukkaisen kumppanin luettavissa. Kiinnijääminen oli ehkä myös ennen helpompaa. Jatkuva tekstiviestin lähettely helposti herättää epäilykset, mutta miten on nyt, kun kaikki ovat muutenkin koko ajan nenä kiinni puhelimessaan?
Myös julkinen toiminta sosiaalisessa mediassa voi johtaa isoihin riitoihin. Ex-kumppaneiden kanssa kommunikointi, muiden kuumista kuvista tykkäily ja jonkun tietyn henkilön jatkuva lähestyminen herättävät varmasti epämiellyttäviä tuntemuksia.
Yhä useammin myös Feissarimokissa julkaistaan pariskuntien julkisia riitoja ja erojen syitä. Ei mikään ihme, jos parisuhde katkeaa, kun edes riitoja ei käydä enää kasvotusten.
Riitoja useammin sosiaalisessa mediassa jaetaan kuitenkin positiivisia asioita.
Rakkaan kanssa rantakävelyllä ♥
Ihana mies toi aamiaisen sänkyyn ♥
Todellinen läsnäolo jää usein toiseksi. Tämäntyyliset tilapäivitykset toki ovat varmasti tosia, mutta miksi kaikki pitää jakaa sosiaalisessa mediassa sen sijaan, että nauttisi oikeasti toisen seurasta?
Voice.fi:n julkaisemassa jutussa käsitellään parisuhteen kariutumista, mutta myös ystävyyssuhteet saattavat helposti kärsiä sosiaalisen median käytöstä. Onko mitään ärsyttävämpää kuin istua kahvilla ystävän kanssa, joka mieluummin naureskelee jonkun toisen kanssa Whatsappissa, kuin yrittäisi keskustella kanssasi?
Facebookissa myös tapahtumakutsut voivat herättää närkästystä. Kun joku jätetään kutsumatta tapahtumaan, on se jo kova pala. Jälkeenpäin postatut kuvat ja tilapäivitykset siitä kuinka kivaa oli, aiheuttavat vielä pahempaa ulkopuolisuuden tunnetta.
Eikä lapsia voi valvoa sosiaalisessa mediassa
Kuva
Iltasanomat jakoi alkukuusta Parentingin listaamat keinot, joilla lapsen sosiaalisen median käyttöä voi seurata. Vinkkeinä kehotetaan esimerkiksi sijoittamaan tietokone keskeiselle paikalle ja rajoittamaan puhelimen käyttöä. Lasta tulee ohjeiden mukaan kehottaa välttämään kyselyitä ja kilpailuja, opettaa nettimaineesta ja netin vaaroista sekä toimia itse esimerkkinä lapselle. Lapsen jakamia kuvia tulee myös seurata.
Ihan toimivia keinoja sinänsä, mutta on hyvä kuitenkin tiedostaa, että lapset ovat aina fiksumpia tällaisissa asioissa kuin vanhemmat. Sugata Mitran Hole in the Wall projektissa vuonna 1999 slummissa eläneet lapset, jotka eivät koskaan olleet koskaan kuulleetkaan tietokoneesta oppivat käyttämään sellaista kahdessa viikossa. Puutteellisesta luku- kirjoitus- ja kielitaidosta huolimatta he oppivat siirtämään dokumenttejä, kopioimaan, käyttämään piirrystusohjelmaan ja selaamaan nettiä.
Jos lapsi oppii käyttämään tietokonetta ennätysnopeasti tietämättä edes mikä se on, kuvittele diginatiivin lapsen kykyjä. Monet nykyajan lapset ovat sosiaalisessa mediassa jo ennen syntymäänsä ultraäänikuvien muodossa.
Siinä missä vanhemmat käyttävät Facebookia, Twiittaavat ja postaavat kuvia Instagramiin, lapsella saattaa olla ladattuna puhelimeensa sovelluksia, joista vanhemmat eivät ikinä ole kuulleetkaan. Yritäpä siinä sitten valvoa tällaisten sovellusten käyttöä. Kieltämällä tiettyjen sovellusten käytön tai sosiaalisen median käytön kokonaan lapsi saattaa jäädä ulkopuoliseksi.
Sosiaalisen median käytön valvominen on myös käytännössä mahdotonta, sillä kuvien ja tilapäivityksien näkyvyyttä saa rajattua, vaikka lapsi hyväksyisikin vanhemman kaveripyynnön. Lapset ovat neroja salaamaan asioita vanhemmiltaan, vaikka vanhemmat kuinka väittäisivät tietävänsä lastensa jokaisen liikkeen.
Paras tapa onkin ehkä vain luottaa lapseen. Kasvattaa lapsi digiaikaan ja luottaa siihen, että lapsi osaa isompana käyttäytyä netissä asiallisesti ja tuntee netin vaarat. Kieltäminen ja rajoittaminen on nimittäin melko tekopyhää vanhemmilta, jotka ovat itsekin tavanneet Tinderissä.
Julkaisuja sosiaalisen median käytön valvonnasta riittää, mutta ne ovat useimmiten irrotettu omaksi alamaailmakseen. On hyvä muistaa, että oikeat kokemukset, oikeat ystävät, oikea tuki ja turva ovat kuitenkin tärkeitä seikkoja, joita ilman lapset ja nuoret usein pakenevat virtuaaliseen maailmaan.
Kiusaamista on ollut ja tulee olemaan aina. Siihen on yhtä vaikea puuttua sekä oikeassa elämässä että netissä, jos kiusaaminen salataan aikuisilta. Netissä liikkuu kaikenlaista kulkijaa, mutta niin liikkuu kadullakin. Kumpikaan maailma ei ole vaarallisempi kuin toinen.
Jokainen varmasti muistaa lapsuudestaan kauhutarinoita karkkia tarjoavista sedistä. Myös netin käytöstä voi kertoa kauhutarinoita. Jos lapsi on tarpeeksi fiksu olemaan hyppäämättä namusedän autoon, on hän varmasti tarpeeksi fiksu hylkäämään tuntemattoman ihmisen kaveripyynnön tai muun lähestymisyrityksen.
Kysymys ehkä kuuluukin, osaavatko vanhemmat varoittaa netin ja somen vaaroista?
Liiketilatkin ammottavat tyhjyyttään
Kuva
Myös yritykselle räjähtänyt sosiaalisen median käyttö voi olla haastavaa. Yrityksellä on oltava profiili ainakin Facebookissa ollakseen uskottava. Yritys ei enää tavoita asiakasta, asiakas tavoittaa yrityksen ja asenne sosiaalista mediaa kohtaan on oltava oikea. On oltava läsnä siellä, missä asiakkaat ovat ja nykyään tämä paikka on sosiaalinen media. Siellä on osallistuttava keskusteluihin, tarjottava kiinnostavaa sisältöä ja palveluita sekä saavuttaa käyttäjien luottamus. Sosiaaliseen mediaan ei tule vain mennä, vaan siellä on oltava läsnä ja osallistuttava. Muitakin samankaltaisa ohjeistuksia on netti pullollaan.
Miten käy Timo Tuomen kaltaisten autokauppiaiden ja muiden myyjien, jotka ovat loistavia siinä mitä tekevät, mutta joiden bisneksen netti ja sosiaalinen media pilaavat? Miten käy yritysten, jotka eivät osaa käyttää palveluita tai ylipäätään eivät halua nettiin? Viimeaikoina Stockmann ja Kesko ovat esimerkiksi joutuneet kohtaamaan kylmän faktan: kaikki asiakkaat ovat netissä.
Matkailualalla ilmiöön törmää usein. Matkat suunnitellaan TripAdvisorin vinkkien perusteella ja lennot, junat, bussit ja hotellit varataan verkossa. Lähtöselvitys tehdään netissä tai automaatilla ja asiakaspalveluun soitetaan vain siinä tapauksessa, jos joku muutos ei onnistu netistä käsin. Arvostelut käytetyistä palveluista jaetaan somessa ja peukkuja jaetaan vain parhaille. Kohteessa kuljetaan karttasovellus kädessä ja nähtävyydet katsotaan kännykkäkameran läpi.
Tämä on nykyaikaa. Huonosti käy niille, jotka ovat vasta heränneet ilmiöön. Vielä huonommin käy niille, jotka eivät ilmiön olemassaoloa edes tiedosta.
Vai käykö?
Autokauppias Timo Tuomella on toive, jonka hän uskoo vielä toteutuvan. Hän toivoo että netti räjähtää. Nyt –liitteen verkkojulkaisussa hän toteaa seuraavasti:
”Eikö ne yritä koko ajan kaataa sitä? Minä toivon, että kaatuisi koko netti. Ja kyllä ne joku päivä kaataakin sen netin. Ne tosiaan kaataa sen. Odotan sitä päivää. Toivon, että näen sen. Silloin kelpaa taas käteinen raha.”
Ja lopulta sosiaalinen media tekee meistä kaikista onnettomia
Kuva
Herätyskellon sammutettuasi saatat makoilla sängyssä vielä useamman tovin lukien sähköposteja, facebookin top storiesin ja uudet Twiitit.
Työmatkalla viihdytät ehkä itseäsi YouTube-videoilla, jakamalla kahvikuppiselfien Instagramissa tai lukemalla Facebookin newsfeedistä löytämiäsi mielenkiintoisia nettilehtiartikkeleita. Töissäkin vastailet Sosiaaliseen mediaan – tosin yrityksesi nimissä.
Päivän aikana viestittelet kavereille Whatsappin avulla, vähintään muutamalla emojilla jos mitään asiaa ei satu olemaan. Vahvistat pari tapahtumakutsua viikonlopulle. Sinkkuna saatat tinderöidä itsellesi seuraa näihin tapahtumiin.
Hyväksyt Facebookissa kaveripyynnön lapsuudenystävältä, jota et ole nähnyt vuosikymmeniin. Muutamassa minuutissa tiedät miten elämä on häntä kohdellut. Vaimo löytyy ja kaksi lasta. Vaikka tiedät jo, kysyt silti hänen kuulumisensa chatissa. Mietitte kuinka kiva olisi nähdä pitkästä aikaa ja sovitte näkevänne pian. Molemmat kuitenkin tietävät, että yhteydenpito jäi tähän yhteen kertaan satunnaisia tykkäyksiä lukuun ottamatta. Samalla kuitenkin sovit chatissa lähimpien ystävien kanssa suunnitelmia seuraaville viikoille.
Kauppaankin pitäisi mennä, mutta mitä sitä söisi tänään? Etsit mielenkiintoisen reseptin suosikkiblogistasi. Kehut reseptiä blogiin ja jaat sen ystävillesi. Onnistuneesta tuotoksesta täytyy tietysti myös ottaa kuva ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Hymyilet, kun kuvasi saa kymmenen tykkäystä alle viidessä minuutissa.
Illalla on viimein aikaa rauhoittua ja selailla Tumbrl ja Pinterest. Asetat herätyksen seuraavaksi aamuksi. Tajuat, että olet elänyt kokonaisen päivän puhumatta oikeasti kenellekään.
Emma ja Sanni
24/04/2015
Loma 13.-20.4
Arvaatko missä vietin lomani?
Tulipa samalla testattua Vimeon käyttö. Ihan supernopea! Rekisteröityminen kävi kätevästi Facebookilla ja videon uploadaus ei kestänyt kuin pari minuuttia. Jonkin verran kuitenkin sai jonottaa ennen kuin videota pääsi katselemaan, mutta plussana, että sivulta voi poistua ja palvelu lähettää sähköpostin kun video on valmis katseltavaksi.
Paljon parempi hosti kuin esimerkiksi Dropbox, johon videon lataus kestää ikuisuuden ja laatu kärsii huomattavasti.
Show/Hide In English
Tulipa samalla testattua Vimeon käyttö. Ihan supernopea! Rekisteröityminen kävi kätevästi Facebookilla ja videon uploadaus ei kestänyt kuin pari minuuttia. Jonkin verran kuitenkin sai jonottaa ennen kuin videota pääsi katselemaan, mutta plussana, että sivulta voi poistua ja palvelu lähettää sähköpostin kun video on valmis katseltavaksi.
Paljon parempi hosti kuin esimerkiksi Dropbox, johon videon lataus kestää ikuisuuden ja laatu kärsii huomattavasti.
Show/Hide In English
Subscribe to:
Posts (Atom)